Tarvitsemme sotilas- ja siviilitiedustelua

Helsingin sanomien julkituoma tietovuoto nosti valmisteilla olevat tiedustelun lakihankkeet isosti julkiseen keskusteluun. Keskustelun nostattamiseen ei olisi kaivattu tietovuotoa tai salaisten asiakirjojen julkaisua, eikä valmistelussa olevalla lainsäädännöllä ja tietovuodolla ole sinänsä yhteyttä. Toivon viranomaisille työrauhaa tutkia tapahtunutta. Keskustelu itse lakihankkeista on kuitenkin tervetullutta.

Valtioneuvoston kanslia julkaisi vuosi sitten riippumattoman tutkimuksen Suomen kyberturvallisuuden tilasta. Sen mukaan kansallinen kyberturvallisuustapahtumien havainnointikykymme on puutteellinen. Tiedustelulainsäädännön uudistaminen arvioidaan välttämättömäksi havainnointikyvyn parantamiseksi.

Pitkään valmistellun tiedustelulainsäädännön tarve on ilmeinen ja kirjattu myös hallitusohjelmaan. Tarvitsemme ajantasaisen lainsäädännön ulkomaan- ja tietoliikennetiedustelun toimivaltuuksien säädösperustan luomiseksi.

Sotilastiedustelun tehtävät liittyvät ennen kaikkea sotilasstrategisen tilannekuvan muodostamiseen ja ylläpitämiseen sekä kansainvälisten tehtävien turvallisuuteen. Siviilitiedustelua tarvitaan siviiliturvallisuuteen liittyvän uhkatiedon hankkimiseksi. Nykyisellään viranomaisillamme ei ole valtuuksia tietoliikennetiedusteluun rikoksen ennalta estävässä tarkoituksessa.

Käytännössä kaikissa muissa EU-maissa on paremmat valtuudet tiedusteluun kuin Suomessa. Tiedustelutiedon osalta olemme erittäin riippuvaisia muista maista. Turvallisuutemme tähden on tärkeää, ettei Suomesta muodostu vapaavyöhykettä, jossa rikosten valmistelu on helpompaa kuin muualla.

Olen törmännyt presidenttiehdokkaidenkin puolelta näkemyksiin, joissa siviilitiedustelun merkitystä väheksytään ja sen uhkakuvana nostetaan esiin ”massavalvonta”.

Ensinnäkin siviilitiedustelulla vastataan nimenomaan Suojelupoliisin tärkeimpiin tehtäviin, siis muun muassa terrorismin ja ääriliikkeisiin kytkeytyvien rikosten estämiseen ja paljastamiseen. Toiseksi lakiluonnoksissa ei mahdollisteta massavalvontaa: tietoliikennetiedusteluun tarvitaan tuomioistuimelta lupa ja sen edellyttämä kansallista turvallisuutta koskeva uhka on pystyttävä tosiseikoin kuvaamaan.

Tasapainoilu yksityisyydensuojan ja kollektiivisen kontrollin välillä kuuluu länsimaisten yhteiskuntien perus kysymyksenasetteluun, eikä tätä pohdintaa ole syytä väistellä. Mistä piirteestä en pidä tiedustelulakien julkisessa käsittelyssä, on joidenkin taholta tahallisestikin syötetty kuva, jossa uusi lainsäädäntö esitetään epätarkkana massavalvonnan uhkaa väläytellen.

Lakivalmistelussa on ollut alusta asti selvää, että luottamuksellisen viestin salaisuutta rajoitetaan niin vähän kuin tiedustelutoiminnan tuloksellisuudelle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen on mahdollista.

Uusi lainsäädäntö tulee luomaan uusia perusteltuja ja tarkkarajaisia valtuuksia sille, että turvallisuusuhista saadaan paremmin tietoa, jolloin niihin pystytään reagoimaan ajoissa. Kun uusia valtuuksia annetaan, on järjestelmän hallittavuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Näin on nyt tehty. Laillisuusvalvonta ja parlamentaarinen valvonta ovat tarkkaan valmisteltuja.

Terroriteot ja vastaavat kansallista turvallisuutta horjuttavat teot vaikuttavat tavallisiin ihmisiin. Tietoliikennetiedustelun pyrkimys on nimenomaan lisätä ihmisten turvallisuutta sekä turvata vakaata ja demokraattista yhteiskuntaa.

Kannatan, että huolella valmistellut toimivaltuudet tiedustelussa tulevat voimaan mahdollisimman pian.

 

Matti Vanhanen

Kolumni julkaistu alunperin Päivän lehdessä 27.12.1017.