Suurlähettiläskokouksessa 24.8.2017

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen

Suurlähettiläskokouksessa 24.8.2017

Terrorismi on ääri-islamilaisille säännötöntä ja vapaata sotaa vääräuskoisia vastaan. He eivät hyväksy vapaiden yhteiskuntien arvoja. Jouduttuaan ahtaammalle perinteisessä rintamasodassa, he tulevat aikaisempaa enemmän suuntaamaan toimintaansa muiden yhteiskuntien sisälle herättääkseen pelkoa ja innostaakseen seuraajia sekä rahoittajia mukaansa. Heille kyseessä on pitkäaikainen sota.

Mitä se on meille? Ainakin kyse on vihamielisestä ilman moraalisääntöjä tapahtuvasta hyökkäyksestä elämäntapaamme ja täysin sattumanvaraisesti valittuja kohteita vastaan. Näissä hyökkäyksissä kohteita ei valita maittain, vaan kuulumme samaan kohderyhmään muiden kanssa ja kohteet valikoituvat lopulta itsemurhaankin valmiiden aivopestyjen tekijöiden perusteella.

Turun iskun jälkiselvittelyssä kotimaisen turvapaikkapolitiikan ja viranomaistoiminnan arvioinnin rinnalla esiin on nostettava se, että pääsyy on tässä ääriainesten ideologisessa sodassa – ei siinä, mitä täällä on tehty. Kotimaisten ennaltaehkäisevien varautumistoimien rinnalla Suomen on yhä paremmin verkotuttava kaikkeen siihen kansainväliseen toimintaan, jota tarvitaan terrorismin ydinsolujen raivaamiseksi. Kansainvälisesti on kyse ulkopolitiikasta, kehityskysymyksistä, EU:n paremmasta pakolaispolitiikasta ja ulkorajapolitiikasta, sotilasyhteistyöstä, poliisiyhteistyöstä, rahoituskanavien tukkimisesta, tutkimuksesta, sosiaalityöstä, uskontojen välisestä vuoropuhelusta, kulttuurierojen ymmärryksestä ja jopa ilmastopolitiikasta, ruokakysymyksistä ja kaikesta siitä muusta, joka synnyttää hätää ja toivottomuutta.

Nostan uudelleen esiin ehdotukseni kansallisesta turvallisuusneuvostosta. Siihen liittyy riittävä ymmärrys nähdä pitkäjänteisen turvallisuustyön vaativan hyvin laaja-alaista koordinoitua työtä sen sijaan, että vastauksia haetaan tapauskohtaisesti Suojelupoliisin resurssipuutteesta tai turvapaikkapolitiikan vaikeuksista.

Lähes kaikissa viime vuosina Euroopassa tehdyissä iskuissa on ollut kytkös ISIL:iin. Osassa ISIL on toiminut inspiraationa, toisissa iskuissa keskusjohto on joko antanut tukea tai toiminut iskujen organisoijana. On aika tehdä johtopäätös siitä, että kyse on elämäntapaamme vastaan käynnissä olevasta uudentyyppisestä sodasta. Yhteinen rintama on koottava riittävän laajana ja syvänä maakohtaisen eristäytymisestä sijaan. Kyse on luultavasti erittäin pitkäaikaisesta riskistä, joka jatkuu niin kauan kuin Afrikassa ja Lähi-idässä kasvaa miljoonien toivottomien nuorten joukko.

Kun puolustetaan elämäntapaamme ja arvojamme, on ensimmäinen rintamalinja pääkoppamme sisällä. On torjuttava sellainen henki, jossa terroristien tavoitteen mukaan ilmapiiri kääntyy joukkona kaikkia turvapaikanhakijoita vastaan. Silloin heidän on yhä helpompi onnistua ideologisessa värväystoiminnassaan. Oikeusvaltio tekee päätökset jokaisen turvapaikanhakijan kohdalla yksitellen. Riskitapaukset tunnistetaan, ja heihin kohdennetaan tarvittavan järeitä valvontakeinoja. Kielteisen turvapaikkapäätöksenkin voi saada niin kotimaassaan olonsa uhatuksi tunteva lasten kanssa tänne tullut äiti kuin eri nimillä pitkin Eurooppaa kulkeva murhia hautova fundamentalisti. Ei heitä saa niputtaa yhdeksi.