Suomesta hiilensidonnan mallimaa

Taistelu ilmastonmuutosta vastaan koki vakavan kolauksen, kun presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen irtaantuvan Pariisin ilmastosopimuksesta. Trumpin ilmoille heittämä esitys neuvottelujen avaamisesta uuden ja paremman – siis käytännössä heikomman –  sopimuksen aikaansaamiseksi on epärealistinen, jopa absurdi.

Olin mukana Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ja koin siellä omakohtaisesti, kuinka vuosien työ EU:ssa ja Pohjoismaiden kesken ei konkretisoinut sopimukseksi. Sopimus syntyi vasta Pariisissa ja silloinkin erittäin kovan ponnistelun ja työn tuloksena. Toiseksi jatkossa suunta pitää olla kohti kunnianhimoisempia tavoitteita – ei missään tapauksessa löyhempiä.

Yhteisiin kansainvälisiin sopimuksiin pääseminen ja niiden tinkimätön kunnioittaminen ovat jossain määrin kriisissä. Yhdysvaltojen irtautuminen Pariisin sopimuksesta on vain yksi esimerkki hälyttävästä suunnasta. Kun yksi maa rikkoo tai irtaantuu yhdessä sovitusta, on vaarana laajempi moraalikato. Toinen mahdollisuus on, että jäljellä olevien maiden rintama kohti yhteisiä päämääriä tiivistyy. Jälkimmäinen tuntuisi onneksi olevan ainakin selkeä ensireaktio presidentti Trumpin ilmoitukseen. Olen voimakkaasti samaa mieltä pääministeri Sipilän kanssa siitä, että Euroopan unionille on nyt tarjolla ilmastojohtajuuden viitta ja se on kannettava.

Sain tänään kunnian olla avaamassa World Circular Economy Forum 2017 -suurtapahtuman Finlandiatalossa Sitran hallintoneuvoston puheenjohtajana. Puheessa minulla oli kaksi viestiä kiertotalouden ja maapallon tulevaisuutta ajatellen. Toistan nuo viestit tässä.

Ensimmäiseksi haastan yritykset toimimaan kiertotalouden eturintamassa: Kun valtiot ja päättäjät vielä epäröivät tai ottavat taka-askelia, siirtykää päättäväisesti muutoksen paalupaikalle ja hankkikaa edelläkävijyydellä etulyöntiasema kilpailijoihinne. Kiertotalous on yksinkertaisesti ilmaistuna mahdollisuus liiketoiminnalle ja välttämättömyys maapallolle.

Toiseksi esitän, että Suomi sitoutuu toimimaan hiilensidonnan mallimaana. Toisen hallitukseni aikana vuonna 2010 Suomi sitoutui ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Tuosta lähti käyntiin laajemmin kiertotalouden edistäminen. Sipilän hallitus on investoinut toistaiseksi hallituksista eniten kiertotalouden konkreettisiin hankkeisiin. Nyt on oikea aika asettaa tavoitetta korkeammalle: hiilenkierto on otettava tosissaan mukaan ravinnekiertoon.

Ilmastonmuutosta on pyrittävä jatkossakin rajoittamaan päästöjä vähentämällä, mutta näkyvämmiksi on nostettava keinot sitoa ilmakehän ylimääräinen hiilidioksidi maaperään. Suomen kiertotalouden tiekartassa maaperän hiidensidontakapasiteetin optimointi on yhtenä hankkeena. Profiloitumisella edelläkävijäksi pyörä on mahdollista saada pyörimään isommin niin Suomessa kuin muissakin maissa. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan tarvitsee nyt puolestapuhujia ja ennen kaikkea tekijöitä ja keinoja, joihin on innostettava kumppaneita laajalla, globaalilla rintamalla. Samalla kyse on tärkeästä Itämeren ympäristötyöstä. Edelläkävijyys hiilensidonnassa palvelee myös Suomen tavoitetta nousta kiertotalouden kärkimaaksi.

Matti Vanhanen