SAK voisi kysyä jäseniltään työpaikkojen verottamisesta

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta esitteli tiistaina järjestön eduskuntavaaliajatuksia. SAK on ajamassa pitkää listaa yritysten ja omistamisen verotuksen kiristämiseksi. Ymmärsin, että kyse ei vielä ole järjestön päättämistä tavoitteista, mutta esitys kuvannee valmistelun tahtotilaa. Talouselämä -lehti esitteli listaa 14.8. jutussaan.

Yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi päätetyt perintö- ja lahjaverotuksen helpotukset ovat yksi kiristyskohde. Kiinnostava on Kaukorannan perustelu: ”Sukupolvenvaihdosten verovapauksia puolustetaan voimakkaasti, mutta taloustieteen tutkimuksen mukaan ne voivat jopa haitata yrityksen kasvua, kun yritys pysyy saman perheen omistuksessa”. Uskallan väittää suoraan, että SAK ei ole kysynyt jäseniltään, miten ne suhtautuvat perheyrityksiin. Sain kiertää ehkä satoja perheyrityksiä edellisessä työssäni ja väitän, että perheomisteiset yritykset juuri paikkakunnalle ankkuroituneen omistuksen ansiosta ovat uskollisia kotiseudulleen ja pyrkivät pitkäjänteisyyteen myös työntekijöiden kanssa.

SAK:lle tiedoksi, että sellaiset yritykset, joille on suurin merkitys sukupolvenvaihdoksen verohelpotuksesta, ovat usein sellaisia, että perheen sijasta niiden ainoita potentiaalisia ostajia ovat kansainväliset ketjut tai pääomasijoittajat. Haluaako SAK todella ajaa yrityksiä paikkakunnalle ankkuroituneiden pitkäjänteisten omistajien sijasta kansainvälisten pääomasijoittajien omistukseen. Tätä kannattaisi kysyä SAK:n jäseniltä.

Pohdinnoissaan Kaukoranta puhuu myös varallisuusverosta. En usko, että sille löytyy ajajia, koska Keskusta ja SDP vasta poistivat koko veron reilut kymmenen vuotta sitten. Hän kuitenkin laskee, että jokainen promille tuottaisi pelkästään kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta 100 miljoonaa vuodessa. Voin luvata, että jos tätä ykköshallitukseni poistamaa veroa joku ryhtyy ajamaan uudelleen, vaadin, että se aloitetaan kotitalouksien vapaaehtoisesti ja ahkerasti keräämän varallisuuden sijasta esim. työeläkeyhtiöiden varallisuudesta. Siellä varallisuutta on kaksinkertainen määrä esimerkkiin verrattuna.

SAK esittää myös listaamattomien yritysten osinkoverotuksessa siirtymistä kaksinkertaiseen verotukseen, jossa ensin maksetaan kertaalleen yhteisövero ja sen päälle omistaja maksaisi osinkoveron. Nykyinen kohtuullinen veromalli luotiin sekin aikanaan ykköshallituksessani yhdessä SDP:n ja Keskustan kesken. Ei kai nyt tässäkin ryhdytä katumapäälle. Pääministerinä kuulin koko ajan, että annan liikaa periksi SDP:lle ja että hallitus toteuttaa demaripolitiikkaa. Ei tainnut ollakkaan ihan niin. Toteutettiin järkevää politiikkaa, joka tuki kasvua ja työllisyyttä.

Kaikkiaan esityksessä kerrottiin erilaisia esimerkkejä verotuksen kiristämiseksi noin 700 miljoonan euron edestä. Nämä verot kohdistuisivat suoraan tai omistajan kautta yritysten omaan pääomaan. Väitän, että yrityksen taseessa oleva euro tuottaa neljä kertaa enemmän investointeja kuin valtion kassassa oleva euro, joka yleensä aina käytetään juokseviin kuluihin. Työllisyyttä palvelevat investoinnit vaativat yritykseltä/omistajalta vähintään 25-30 % omaa riskirahaa ja lopun saattaa saada velkana pankilta ja Finnveralta. Jos työllisyys on kenelle tärkeä, pitää huomio kohdistaa edellytyksiin vahvistaa yrityksen tasetta – eikä verottaa sitä kuiviin.

Matti Vanhanen