Rasismiin on otettava moraalinen kanta

On hyvä, että sisäministeri Risikko on kertonut, että väkivaltaisten järjestöjen laillisuus otetaan tarkasteluun. Tämän rinnalla on käynnissä vetoomuksen kerääminen (www.rasismirikoslakiin.fi), että järjestäytynyt rasismi sisällytettäisiin rikoslakiin.

Suomalainen elämäntapa perustuu vapauteen, kansanvaltaan, sananvapauteen, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, oikeusvaltioperiaatteisiin ja muihin pohjoismaisille demokratioille ominaisiin ihmisen vapauksia ja velvollisuuksia sivistyneellä tavalla järjestäviin normeihin.

Osana näitä vapauksia on oikeus ilmaista mielipiteensä ja järjestäytyä. Erityisesti nuoret ihmiset ovat aina vieneet asioita eteenpäin koetellen myös näitä rajoja. Silti rajoja on kyettävä asettamaan. Kaikki asiat eivät ole sallittuja eikä kaikkien oppien yllyttäminen voi olla sallittua.

Rasismi ei ole Suomessa sallittua. Natsismi ei ole tullut myöskään sallitummaksi, vaikka aikaa Hitlerin valta-ajasta onkin jo kulunut. Liioin väkivalta tai aineellisen tuhon aiheuttaminen ei ole sallittua. Ei myöskään terrorismiin yllyttämien tai houkuttelu. Myöskään kaikki uskonnon nimissä tehty yksilön oikeuksien polkeminen ei ole Suomessa sallittua.

Lainsäätäjällä on vaikeus, miten määrittää rikosrajan ylittyminen ja miten viranomaiset kykenevät valvomaan tätä. Tämän vaikeuden rinnalla on muistettava kuitenkin, että lait ovat myös aina moraalisia kannanottoja – ne määrittävät sen mikä nyky-yhteiskunnassa on normimme.

YK:lla on rotusyrjinnän vastainen sopimus ja me olemme osa sitä. Perustuslakimme on tässä suhteessa vielä vahvempi – se ei salli jakaa ihmisiä. Alemman asteisen lainsäädännön on vietävä kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslakia käytäntöön.

Meillä suomalaisilla on vanha sanonta ”joukossa tyhmyys tiivistyy”. Uskon, että tämänkin alkuperä on tuontitavaraa, mutta kyllähän se kuvaa hyvin aikamme ilmiöitä. Yhteiskunnalla on oltava myös kyky suojella yksilöitä tältä ilmiöltä. Yllyttäminen ja kiihottaminen joukossa johtajan perään ovat ikivanhoja toimintatapoja, joita natsit, ääri-islamistiset johtajat ja anarkistit ovat käyttäneet varsinkin nuorten houkuttelemiseksi mukaan toimintaan.

Kun lainsäädännön uudistustarpeita pohditaan kannattaa ottaa käsittelyyn tämä laajempi ilmiökenttä. Rasismiin yllyttämisen ja terrorismiin houkuttelun lisäksi tyypillistä viime vuosille on ollut sellainen anarkistinen toiminta, jossa kasvot peitettynä ja naamioituneena tehdään osana suurempaa massaa ja joukkoa rikoksia, joista yksittäistä tekijää ei saada tunnistettua – eikä vastuuseen. Tällaisessa toiminnassa on tuhottu omaisuutta ja tehty pahaa eläimille.

Lainsäädännön muuttaminen ei ole helppoa, kun samaan aikaan tehtävämme on vaalia sananvapautta ja oikeutta järjestäytyä. Lainsäädännön muuttamisesta käytävä keskustelu voi kuitenkin parhaimmillaan nousta selkeäksi yhteiskunnan laajan enemmistön moraaliseksi kannanotoksi siitä, mikä ei ole hyväksyttävää ja mikä ei kuulu suomalaiseen elämänmuotoon.

 

Matti Vanhanen