Pitäisikö pääkaupunkiseudun miettiä kasvunsa perustaa?

Kasvun perustuttava työhön ja yrityksiin

Espoo toivoo kaupunginjohtajansa suulla (HS 4.3.2019) valtiolta lisää rahaa kasvukulujensa maksamiseen. Siksi sallittanee Espoon ulkopuolisen valtiomme kansalaisen ottavan osaa keskusteluun.
Kaupunginjohtaja Mäkelä toteaa jutussa: ”Kasvu ei ole meidän tavoite, vaan kaupungistuminen on globaali-ilmiö ja välttämätöntä Suomen kasvun ja työllisyyden takia.” Tuohon välttämättömyyteen en todellakaan yhdy. Maamme talouden ja hyvinvoinnin kasvua tapahtuu ympäri maata sijaitsevien yritysten kautta. Viime vuosien työllisyyden paranemisen takana ovat yritykset Uudestakaupungista, Sotkamosta, Turusta, Vieremältä…ympäri maata.
Espoon 5000 asukkaan vuosikasvusta 4000 eli 80 % perustuu jutun mukaan maahanmuuttoon. Minut varmasti tunnetaan tarpeellisen työperäisen maahanmuuton kannattajana. Korostan myös sitä, että Suomen täytyy muiden sivistysvaltioiden tapaan kantaa humanitaarinen vastuunsa. Mutta tässä 80 %:ssa ei ole enää kyse tästä.
Tulkintani on se, että Espoo pyrkii keinolla millä hyvänsä kasvamaan ja tarvitsee siihen suuria liikenneinvestointeja ja asuntojen rahoittamiseksi valtion asumistukea muuttajille. Espoo tekee itse päätöksensä, mutta jos maksajaksi kaivataan valtiota, niin silloin tämä kasvustrategia pitää avata myös laajemmin pohdittavaksi.
Nyt Espoo velkaantuu ennätystahtia ja jutun mukaan Espoo nousee Suomen velkaisimmaksi kunnaksi. Jutussa pidetään epäoikeudenmukaisena sitä, että Espoo maksaa ns. verotulojen tasausta muulle maalle. Espoossa tulotaso kuuluu maamme korkeimpiin. On alueellisen tasoituksen kannalta luonnollista, että Lieksasta Espooseen muuttaneet lapset osallistuvat järjestelmän kautta pienituloisten kotiseudullaan asuvien eläkkeellä olevien vanhempiensa terveydenhuollon maksamiseen.
Vaihtoehtona tavoitteena kasvaa 400 000 asukkaan kaupungiksi on se, että kaupunki pyrkisi maltilliseen 1000-2000 asukkaan vuosikasvuun. Tällöin sen omarahoitus ilman mainittavaa velkaantumista riittäisi myös olemassa olevien palvelujen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Tasapainoisempi aluekehitys koko maassa olisi myös kokonaistalouden ja ekologian kannalta järkevämpää. Nyt tämä kasvu perustuu betonin ja teräksen käyttöön. Niiden tuotanto on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen aiheuttajista.

Matti Vanhanen