Kohti Kultaranta-keskusteluja

Jokakesäisestä presidentti Niinistön järjestämästä Kultaranta-keskustelusta on tullut tärkeä osa suomalaista turvallisuuskeskustelua. Tällä kertaa keskustelujen työryhmäosuus painottuu laajemman turvallisuuden kannalta mielestäni tärkeisiin teemoihin, sisäiseen eheyteen ja talouden tulevaisuuteen. Kun näin ohjelman, olin ilahtunut näistä aihevalinnoista, sillä ne toistavat sitä, mitä vuosi sitten painotin omassa neljän pilarin ohjelmassani tultuani asetetuksi presidenttiehdokkaaksi. Mäntyniemessä on päädytty ilmeisesti samanlaiseen pohdintaan. Alla uudestaan tuon ehdokaspuheeni linjanveto. Lihavoinnitkin ovat tasan vuoden takaa.

”Suomi on pieni maa, joka joutuu ottamaan muiden toimijoiden työn huomioon. On kuitenkin paljon, jolla voimme vahvistaa omaa asemaamme ja parantaa kriisinsietokykyämme. Mitä me voimme itse tehdä oman asemamme hyväksi muuttuvassa maailmassa? Vahvistamme omaa kestokykyämme levottomassa maailmassa neljän pilarin viisaudella. Ulkoisen turvallisuuden kohdalla meillä on totuttu korostamaan ulkopolitiikan ensisijaisuutta, jonka rinnalla tarvitaan uskottava puolustus. Näiden kahden pilarin rinnalle haluaisin vahvistaa tietoisuutta kahden muun omissa käsissämme olevan pilarin merkityksestä. Toinen on kansakunnan oma eheys ja siitä syntyvä sisäinen vahvuus ja toinen on taloutemme itsellisyys.

Ukrainan esimerkki kertoo suuresta maasta, jota on voitu riepotella sekä sisäisesti että ulkoisesti, koska nämä kaksi ominaisuutta puuttuivat. Oikeusvaltion heikkous, korruption rehottaminen ja taloudellinen riippuvuus muista ovat osa niistä tekijöistä, jotka loivat edellytykset nähdylle kriisille. Ruotsi ja Sveitsi taas ovat esimerkkejä pikkujättiläisistä, joiden kansainvälinen asema on ollut jo vuosisatoja koskematon, joissa nämä pilarit ovat kunnossa.

Snellmanilainen ajatus nykyhetkeen istutetusta terveestä oikealla tavalla mielletystä kansallisuushengestä, yhteisöllisyydestä, sisäisestä taloudellisesta ja sosiaalisesta eheydestä, sivistyksellisten kysymysten merkityksestä, demokratian syvästä sisäistyksestä, oikeusvaltioperiaatteiden vahvuudesta ja yksilöiden rikkomattomasta oikeudesta yksityisyyden suojaan ja sanomisen vapauteen ovat tekijöitä, jotka tekevät kansakunnasta sisäisesti vahvan jopa keskenään riitelemään.

Suomen synty aikanaan oli sekä valtioviisasta toimintaa, sivistyksellistä nousua että taloudellisen itsenäisyyden asteittaista vahvistamista. Taloudellinen itsellisyys on nykymaailmassa arvo itsessään. Se vahvistaa maan kansainvälispoliittista asemaa. Sellainen maa ei heilu markkinoidenkaan toimesta. Sipilän ensimmäisen hallituksen historiallinen velvollisuus on palauttaa maamme itsenäisyyden taloudellinen perusta.

Sisäinen eheys ja itsellinen talous voivat tehdä pienestäkin maasta vahvan. Sellaisen juuret kestävät eikä runko taitu.”