Kielen oppiminen päiväkodissa?

Keskustan koulutuspoliittinen ohjelma tullee julkisuuteen lähiaikoina. Tuomo Puumalan vetämä hanke keräsi laatimisvaiheessa 1500 kommenttia. Kun Hjallis Harkimo peräänkuuluttaa aivan oikein ihmisten osallistumista puolueiden sisäiseen valmisteluun, niin saattaa olla, että ainakaan Keskustan sisäistä työtä hän ei tunne.

Keskusta haki avoimella haulla hetki sitten jäseniä asiantuntijatyöryhmiin. Siis vapaaehtoistyöhön. Hakemuksia tuli satoja. Puoluekokousaloitteita paikallisyhdistyksistä on noin 300 Sotkamon puoluekokousta varten. Kaiken somekohinan rinnalla vanhoissa puolueissa ihmiset edelleen tapaavat toisiaan, asioista keskustellaan, tulevaisuutta ideoidaan.

Juha Sipilä muistutti taannoin kysyen, että missä nykyisen vaalikauden kaikki keskeiset asiat – agenda – valmisteltiin. Kyllä se tapahtui Keskustan sisällä. Keskustan vaaliohjelmasta löytyy kaikki olennainen tämän vaalikauden ymmärtämiseksi: valtiontalouden säästöt ilman veronkiristyksiä, suuret uudistukset jne. Agenda valmisteltiin hyvissä ajoin viime vaalikauden aikana opposition penkiltä käsin. Nyt Antti Rinne tekee samaa, mutta uudistusten sijasta hän kiristäisi verotusta ja lupaa varovaisestikin arvioiden miljardin edestä menolisäyksiä. Jokainen tietää, että väestömme epäedullisen ikärakenteen seurauksena julkisen talouden vaikeudet tulevat jatkumaan, ja ensi vaalikaudella ei todellakaan ole mahdollista ryhtyä uudelleen kasvattamaan alijäämää tai kiristämään talouskasvun kannalta sellaisia veroja, jotka leikkaavat investointihaluja. Kakun kasvattamisesityksiä en ole vielä löytänyt ehdotuksista – sitä enemmän yrittämisen ja omistamisen verotukseen liittyviä kiristysehdotuksia. Meno on sellaista, että puuttuu vain uusi Sari Sairaanhoitaja – ehkä sellainenkin hahmo vielä löytyy kun miettii viime viikon mielenosoituksia.

Mutta takaisin koulutuspoliittiseen ohjelmaan. Edellisen kerran otin laajemmin osaa linjan vetoon kun perustettiin Aalto-yliopistoa, vahvistettiin yliopistojen itsenäisyyttä ja pääomitettiin sadoilla miljoonilla euroilla yliopistojen taseita. Nyt yliopistojen sijaan kiinnostukseni heräsi yksinkertaiseen asiaan: milloin lapsi parhaiten oppii vieraita kieliä?

Tunnen perheitä, joissa vanhemmilla on keskenään eri kieli ja puhuvat keskenään kolmantena kielenä englantia. Ja lapsi oppii nämä kolme kieltä ja tunnistaa kenen kanssa mitäkin kieltä käytetään. Tarvitsisin asiantuntijoiden kommentteja, voisivatko lapset myös päiväkodeissa aivan pieninä oppia kotonaan kuulemansa äidinkielen rinnalla toista kieltä, jos päiväkodin hoitajista yksi tai useampi puhuisi koko ajan toista kieltä? Jos tämä pitää paikkaansa, niin osa hoitajista voi hyvin olla maahanmuuttajia, joiden suomen tai ruotsin -kielen taito ei vielä ole kunnossa, mutta joilta jokin muu vieras kieli kuten englanti, saksa, ranska, venäjä tai kiina sujuisi hyvin. ”Kielikylvyn” nimellähän tätä on pienemmässä mittakaavassa tehty jo pitkään. Eräs väitti minulle, että kielet opitaan parhaiten todella nuorina, mutta monet muut oppiaineet voivat painottua myöhempiin vuosiin.

Matti Vanhanen