Käytännönläheistä puolustusyhteistyötä

Euroopan unionin puolustusyhteistyö otti askeleen eteenpäin, kun EU-maiden ulko- ja puolustusministerit allekirjoittivat sopimuksen niin sanotusta pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (PRY). Kannatan Suomen osallistumista puolustuksen rakenteelliseen yhteistyöhön. Olin neuvottelijana aikanaan luomassa sille sopimusperustaa.

PRY:ssä halukkaat maat kehittävät keskenään erilaisia puolustuksen alan osaamistarpeita, teknologiaa ja yhteistä toimintakykyä. Esimerkiksi satelliittien käyttö tiedustelussa olisi hyvä esimerkki yhteistyömuodosta, jossa yksittäisten maiden voimavarat ovat liian pienet, mutta yhteistyöllä kaikki voisivat saada etuja.

Vuodessa on tapahtunut paljon. Kirjoitin ideasta 10.1.2017 MTV:n nettikolumnissa. Silloin ideoin yhdeksi yhteistyöalaksi talviolosuhteissa tarvittavan teknologian kehittämistä. Se ei ehkä nyt ole toteutumassa, mutta sen jälkeen Suomen hallitus on puolustusvoimien valmistelun kautta ideoinut yhteistyöaloja, jotka auttaisivat meitä.

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on luonteeltaan valtioiden välistä yhteistyötä. Päätöksellä ei lisätä unionin toimivaltaa. Unionin budjetin kautta voidaan saada yhteisiä voimavaroja esimerkiksi teknologian kehittämiseen, ja yhteistyö patistaa terveellä tavalla jäsenmaita taloudellisia etuja tuovaan yhteistyöhön.

PRY puolustuksen alalla kehittää puolustusta mutta ei tuo uutta aluepuolustukseen. Siitä Suomi vastaa päätöstensä mukaan itse. Yhteistyöhön osallistuu sekä Nato-maita että sotilaallisesti liittoutumattomia maita.

Uskon kuitenkin, että tämäkin puolustuksen alalla aloitettava yhteistyömuoto ensi sijassa kehittää omaa puolustuskykyämme ja teknologioita. Lisäksi se kasvattaa uskoakseni myös EU-maiden keskinäistä käytännön yhteistyökykyä ja lähentää meitä toisiimme tavalla, joka parantaa mahdollisten konfliktien syntyessä mahdollisuutta antaa ja vastaanottaa apua.

Sipilän hallitus on ollut hyvin aloitteellinen ja aktiivinen yhteistyön kehittämisessä. Se kuuluu niiden joukkoon, jotka ovat esittäneet käytännön yhteistyöaloja.

Yhteistyömahdollisuudesta sovittiin EU:n perussopimuksessa ensimmäistä kertaa jo liki 15 vuotta sitten ensimmäisen hallitukseni aikana. Silloin Suomen tavoite toteutui siitä, että tämä yhteistyö voi olla EU:ta pienempää maaryhmää koskeva, mutta sen pitää olla avointa kaikille kriteerit täyttäville halukkaille jäsenmaille. Osa EU-maista ajoi suljettua ryhmää.

Rakenteellinen yhteistyö saatiin osaksi EU:n perussopimusta Lissabonin sopimuksessa. Nyt tuota sopimuskohtaa sovelletaan. Itse perussopimukseen ei olla tekemässä muutoksia, eikä olla siis muuttamassa EU:n ja jäsenvaltioiden välistä työnjakoa. Pikemminkin sanoisin, että tällainen selkeästi valtioiden välinen yhteistyö unionin kehyksessä vahvistaa unionin roolia jäsenvaltioiden yhteistyöelimenä liittovaltioajattelun sijasta.

Edellä sanotun lisäksi toivon, että PRY lisää luottamusta ja yhteistyöhalua jäsenvaltioiden kesken ja synnytämme myös kyvykkään kriisinhallintakyvyn, joka on tarvittaessa EU:n käytettävissä. Tähän eri jäsenvaltiot osallistuvat sotilaallisten kykyjensä ja oman poliittisen tahtonsa mukaisesti.

Matti Vanhanen