Ilmailun kattava verkosto tarvitsee Malmia

Suomessa on noin 80 lentopaikkaa. Lentämisen sähköistyminen saattaa luoda meille mahdollisuuden nykyistä nopeampaan ja edullisempaan liikkumiseen, kuin mitä on ajateltu. Kuulin taannoin asiantuntijapuheenvuoron, jossa kuvattiin, että sähköisten lentokoneiden ”polttoainekustannus” on vain murto-osa kerosiinin käytöstä ja koneiden moottoreiden huoltotarve putoaa kymmenesosaan nykyisestä. Maallikolle tämä kertoo sen, että ”taksilentotoiminta” pienehköillä koneilla saattaa tulla todella edulliseksi ja parantaa maan kaikkien osien saavutettavuutta merkittävästi. Lisäksi sähkökäyttöiset miehittämättömät kuljetuslaitteet tarvitsevat tukikohtia.

Tällä tavalla kuvattu tulevaisuuden näköala edellyttää myös sitä, että pääkaupunkiseudulla on lentokenttä. Valtakunnallinen liikenneverkko ei voi järkevästi toimia, ellei se kata myös pääkaupunkiseutua.

Siksi Malmin lentokentän toiminnassa on kyse yhden keskeisen liikennemuodon toiminnasta ja toiminnallisesta kokonaisuudesta. Muulla maalla ja valtiolla on intressi vaikuttaa siihen, että lentokenttien ja lentopaikkojen verkosto on toimintakykyinen. Helsinki-Vanhaan lentokenttä ei tätä tarvetta kykene täyttämään. Suurten koneiden sekaan ei kyetä kymmeniä tuhansia lentoja sovittamaan.

Eduskunnan liikennevaliokunta hyväksyikin yksimielisesti lausumaehdotuksen käsitellessään kansalaisaloitetta Malmin lentopaikasta: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.”

Valtio ei voi perustuslakivaliokunnankin kannanoton mukaisesti ylikävellä Helsingin kaupungin itsehallinnon yli. Kaupunki omistaa lentokentän maa-alueen ja sillä on kaavoitusvalta, jolla se on päättänyt kentän alueen maankäytön tulevaisuudesta. Korvaavan kentän saaminen oli aikanaan edellytys sille, että valtio luopuu kenttätoiminnoista. Kataisen hallituksen aikana tämä ehto poistettiin valtion ja kaupungin välisestä sopimuksesta ja siksi kentän kohtalo on täysin kaupungin vallassa. Helsinkikin tarvitsee eduskunnan myötävaikutusta liikennepolitiikassa laajemmin ja uskon, että Helsingin kannattaa lukea nyt lausuttu kanta huolella.

Korvaavan kentän järjestäminen tiheästi asutuilla lähialueilla ei tule olemaan helppoa. Se saattaa olla mahdotonta, ellei sitten haluta voimalla tuoda toiminta sellaisten ihmisten naapuriksi, jotka eivät sitä halua. Malmilla ympäröivä asutus on toimintaan tottunut. Malmin toimintaa olisikin nyt jatkettava ja jos aidosti löytyy läheltä korvaava paikka, niin harkittakoon asiaa sitten uudelleen. Kentän siirto turvaisi lentotoiminnan, mutta kulttuurihistoriallista vandalismia se ei muuttaisi. Malmi edustaa lentämisen alkuaikojen arkkitehtuuria – eikä sen säilyttämisessä ole kyse siitä, että pyöreä asemahalli muutetaan DC3-ravintolaksi ja kirpputoriksi muutetun hangaarin ovelta myydään kioskista kerosiinihampurilaisia. Kulttuurihistoriallisesti kentän arvo on itse toiminnan jatkamisessa. Tälle asialle joko on silmää tai sitten sitä ei ole. Valitettavasti.

 

Matti Vanhanen