Henkilökuva

Historia-729x1024

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ovat kaikki kuuluneet EU-vaikuttamisen lisäksi Matti Vanhasen poliittisen uran painopisteisiin. Vanhasen toiminta pääministerinä ja puolustusministerinä tunnetaan varmasti parhaiten, mutta hänen muu kokemuksensa on luonut perustaa näille tehtäville.

1970- ja 1980-luvuilla Vanhanen oli aktiivisesti mukana nuorisotoiminnassa. Hän oli ensin Varusmiesliiton, sitten Keskustanuorten ja lopulta Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtaja. Kaikissa näissä tehtävissä kansainvälisellä toiminnalla oli keskeinen merkitys.

Vanhasen puheenjohtajuuden aikana Varusmiesliitossa uudistettiin liiton ohjelma, jolla se asemoi itsensä maanpuolustusjärjestöjen ryhmään. Muussa nuorisotoiminnassa korostui tuohon aikaan yhtäältä pohjoismainen yhteistyö ja toisaalta yhteistyö Neuvostoliiton nuorisojärjestöjen komitean suuntaan.

Vanhasen tuolloin kokeman jälkeen, myöhemmässä yhteistyössä Venäjän kanssa, hän on kerta toisensa jälkeen havainnut tietyn toimintatavan ja neuvottelukulttuurin säilyneen.

Kansanedustajana

Vanhanen valittiin eduskuntaan 1990-luvun alussa. Hän vastasi vuosina 1991 – 2003 Keskustan osalta eduskunnan suuren valiokunnan työstä: ensin Suomen ETA- ja sitten EY-jäsenyysneuvottelujen ja lopulta kahden kauden ajan Suomen EU-vaikuttamisen sisällöistä. Osan ajasta Vanhanen oli myös suuren valiokunnan puheenjohtajana.

Suomen jäsenyysneuvottelujen aikana Vanhanen toimi eduskunnan ja EU:n parlamentin yhteisen komitean jäsenenä. Jäsenyysaikana hän oli kansallisten parlamenttien Cosac-valtuuskunnan jäsen vuoteen 2003 asti. Vuosina 2002 – 2003 Vanhanen toimi eduskunnan edustajana EU:n perustuslaillista sopimusta valmistelleen konventin jäsen.

1990-luvun alussa hän oli myös neljä vuotta Suomen YK-liiton puheenjohtaja ja osallistui eduskunnasta erilaisiin kansainvälisiin kokouksiin, kuten Maailman terveysjärjestön ja Kansainvälisen työjärjestön konferensseihin.

Pääministerinä

Pääministeriys toi 2000-luvulla ulko- ja EU-politiikan Vanhasen päätyöksi seitsemäksi vuodeksi. Konventin jäsenyys loi hänelle vahvan pohjan johtaa Suomen neuvotteluvaltuuskuntaa kahdessa EU:n perussopimusta uudistaneessa hallitusten välisessä konferenssissa (HVK).

Jälkimmäisen lopputulos ratifioitiin EU:n nykyiseksi perussopimukseksi, jonka kaikki jäsenvaltiot ratifioivat valtiosopimuksena. Vanhanen oli EU:n puheenjohtajamaan pääministerinä myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja vuonna 2006. Vuoden aikana hän johti noin kymmentä huippukokousta, joista suurin oli Helsingissä järjestetty EU:n ja Aasian maiden huippukokous. Se on edelleen suurin Suomessa järjestetty huippukokous. EU- puheenjohtajana hän osallistui myös G8-maiden huippukokoukseen Pietarissa.

Pääministeri osallistuu valtioneuvoston edustajana ulkopolitiikan johtamiseen. Se on viikoittaista työtä. Suomen perustuslaki jakaa ulkopolitiikan johtamisen tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnaksi. Jos näiden kahden instituution kesken tulee kiista, eduskunta ratkaisee. Onneksi näitä kiistoja ei ole ollut.

Vanhasen pääministerikaudella pääministeri laati presidentin ja hallituksen ulkoasiainvaliokunnan yhteisten kokousten asialistan. Pääministeri ja presidentti tapasivat käytännössä viikoittain edellisen työhuoneessa vaihtaen ulkopolitiikan tuoreimpien asioiden terveiset. Näissä tapaamisissa pääsääntöisesti varmistettiin se, että molemmilla on sama käsitys. Seitsemässä vuodessa Vanhanen oli sadoissa kahdenvälisissä neuvotteluissa muiden maiden johdon kanssa.

Pääministerinä Vanhanen johti myös ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen valmistelun vuosina 2004 ja 2009.

Työ jatkuu

Henkilo_matti-Vanhanen-8579-1024x709Pääministeriydestä luopumisen jälkeen Vanhanen valittiin Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi. Hän oli nuo vuodet myös perheyritysten eurooppalaisen järjestön EFB:n Management-komitean jäsen. Vanhanen jatkoi ulkopoliittista toimintaansa liittymällä kutsusta Saksan ex-liittokansleri Schröderin puheenjohtamaan Council of Future of Europe -neuvostoon  sekä ex-liittokansleri Schusselin johtamaan dialogiin EU-Russia (DER). Vuodesta 2014 alkaen hän on toiminut myös Paasikivi-seuran puheenjohtajana.

Palattuaan eduskuntaan vuonna 2015 Vanhanen on keskittynyt vain yhteen valiokuntaan, ulkoasiainvaliokuntaan. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2015-2016 hän vastasi luontevasti eduskuntaryhmän kansainvälisistä suhteista ja yhteydenpidosta. Vuoden 2016 syksystä asti Vanhanen on toiminut ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

Vanhanen on kirjoittanut kaksi kirjaa ulkopolitiikasta: vuonna 2005 ilmestyneen ”Suomen suunta maailmassa” ja vuonna 2016 ”Ulkopolitiikkaa”.