Hävittäjäkauppaa korkealla tasolla

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailu Yhdysvaltoihin oli erinomainen päivitys Suomen ja USA:n suhteille tilanteessa, jossa presidentti Trumpin hallinto hakee linjaansa jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Lehdistötilaisuuden perusteella nostan esille neljä havaintoa. Itse neuvottelussa esiin nousi varmasti muitakin aiheita.

USA:lle Pohjois-Eurooppa ei ole maailmanlistan kärjessä. Globaalin suurvallan asialistalla on polttavampia alueita ja siitä kertoi Trumpin kiitokset Suomelle mukanaolosta terrorismin vastaisessa koalitiossa. Afganistan ja Irak ovat aiheita, joihin USA toivoo jatkossakin Suomen panosta. Sen sijaan Trump ei nostanut esille Pohjois-Koreaa tai Syyriaa – niissä Suomi ei ole heille keskustelukumppani.

Toinen tärkeä teema oli arktinen. Suomelle avautuu kahden vuoden puheenjohtajakaudella Arktisen neuvoston asioissa ovet muiden jäsenmaiden pääkaupunkeihin  ja se on foorumi, jossa Yhdysvaltoja ja Venäjää on puhuttava ilmastotyöhön konkreettisilla jäätiköiden nokeentumista estävillä hankkeilla. Trump ei tiedotustilaisuudessa osoittanut erityistä innostusta aiheeseen, mutta tärkeää oli puhua suoraan hänen kanssaan siitä mistä on kyse. Arktisen neuvoston puheenjohtajuus antaa oikeuden yrittää juosta kokoon jäsenmaiden huippukokouksen.

Kolmas havaintoni oli, että Trump osasi sijoittaa Suomen USA:n poliittiselle maailmankartalle ilman paperista lukemista. Hänen vastauksensa toimittajien kysymyksiin olivat tältä osin täsmällisiä. Hän ei lähtenyt useammankaan toimittajan kelkkaan maalailemaan Venäjän uhkaa vaan pikemminkin liennytti.  Ei siis edes kotiyleisönsä edessä luonut vastakkainasettelua vaan toivoi, että USA:n ja Venäjän suhde voisi rakentua yhtä hyväksi kuin Suomen ja Venäjän suhde. Hän ei myöskään antanut katetta Suomessa viritellylle ajatukselle siitä, että Suomi jotenkin edistäisi suurvaltojen keskinäistä suhdetta. He hoitavat suhteen itse, oli viesti. Kun terrorismin vastustamisessa kuulumme samaan koalitioon,  niin vastaus Suomen auttamisesta oli muotoiltu siten, että siitä kävi rivien välistä selkeästi ilmi, että emme ole sotilasliitossa USA:n kanssa. USA on auttavainen ”alueella”, oli Trumpin vastaus. Hän osasi ilman diplomatian koukeroita asettaa Suomen USA:sta katsoen siihen asemaan, jollaiseksi mekin Suomessa asemamme tiedostamme.  Suomen auttamiskysymyksen hän kytki aseteknologian myyntin.

Neljäs huomio liittyykin Trumpin sanomaan, kuinka Suomi on hankkimassa USA:lta huomattavan määrän F-18 hävittäjiä.  Tämä olisi tietysti pitänyt oikaista heti. Radion ykkösaamussa suurlähettiläs Jukka Valtasaari yhtyi näkemykseeni oikaisun tarpeellisuudesta. Suomalaiselta puolelta Trumpin sanomaa on luonnehdittu uutisankaksi, lapsukseksi ja suorasukaiseksi kehotukseksi ostaa ja kytkeä USA:n antama apu kauppoihin. Vain Trump itse tietää selityksen. Hän osoitti kaikessa muussa olevansa nyansseja myöten kartalla. Miksi hän tässä ylivoimaisesti suurimmassa lähivuosien suhteisiimme liittyvässä kauppakysymyksessä toimisi sattumanvaraisesti? Nyt hallituksen ja puolustusministeriön on selvitettävä pikaisesti muille neljälle yhtiölle ja muille maille, että tarjouskilpailu on käynnissä ja se aikanaan ratkeaa. Päätöstä ei ole vielä tehty, eikä eduskunta ole myöntänyt kauppaan määrärahoja.

Vierailu jätti varmasti hyvän muistijäljen USA:an hallintoon ja auttaa lähivuosina alemman tason käytännön yhteistyössä. Valkoinen talo elää 24/7-elämää, ja seuraavan yön uutinen Japanin yli ammutusta Pohjois-Korean ohjuksesta siirsi huomion Suomesta taas muualle.

Matti Vanhanen