Ehdokkaaksi 2019

Presidentinvaalien jälkeen oli pakko ottaa tuumaustauko ja todeta itselleen, että politiikassa toimimisen kannalta on lopulta kaksi tärkeää asiaa: oma motivaatio ja kannatus. Kirjoitin silloin vaalien jälkikirjoituksena, että ”Politiikassa ihanteet ja tavoitteet ovat aina pääroolissa, mutta perimältään kannatus ja suosio ratkaisevat sen, voiko tuloksia saavuttaa. Tämän tosiasian kanssa kannattaa olla nöyrä.” Sanoin, että aion käyttää aikaa oman sisäisen ääneni kuunteluun ennen kuin ratkaisen, mitä pyrin politiikassa vielä tekemään.
Aikaa on kannattanut käyttää. Motivaation mittaamiseen. Jos motivaatio on kohdallaan, niin toisen kriteerin – kannatuksen – voi mitata vaaleissa. Ja kannatus on nähtävä laajemmin koko ryhmän ja porukan kannatuksena. Demokratia toimii niin.
Motivaatiota nostavana tekijänä on se, että meillä on ollut Sipilän hallitus, joka on asettanut tavoitteet ja valinnut suuren joukon pieniä ja suuria keinoja tavoitteiden toteuttamiseksi – ja on saavuttamassa kaikki keskeiset tavoitteet. Hallitus on toiminut tavalla, jota arvostan. Politiikassa ei ole koskaan yksittäistä keinoa, joka on ratkaisevan tärkeä, vaan ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen vaikutetaan suurella joukolla toimia, jotka vievät samaan suuntaan. Yhteisvaikutus tuo tuloksen. Sama toteutuu ilmastonmuutoksen vastustamisessa, työllisyyden parantamisessa ja valtion talouden korjaamisessa. Suuren laivan kääntäminen vaatii johdonmukaisuutta ja toimintaa laaja-alaisesti. Politiikassa on näitä keinoja osattava käyttää. Kaikkea ei voi koskaan saada puhtaana vaan aina on tehtävä kompromisseja mutta tärkeää on se, että kompromissitkin vievät oikeaan suuntaan. Politiikka on Johannes Virolaisen sanoin ”mahdollisuuksien taitamista”. Samaa määrätietoista otetta tarvitaan uudella kaudella.
Motivaatiota laskee se, että politiikka on muuttumassa eri lajiksi, johon itse lähdin aikanaan mukaan. Tahallisen väärinymmärtämisen kulttuuri ja toisen aikomusten kääntäminen päälaelleen leimaa keskustelua. Samaan aikaan kun politiikassa tarvittaisiin äärimmäistä pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä monimutkaisten syy- ja seuraussuhteiden viidakossa – ratkaisevaa huomion ja peukutusten kannalta tuntuu olevan hetken letkautukset ja asioiden pelkistäminen. Hyvä paha esimerkki löytyy USA:sta, jossa presidentti Trump esitti väärän tiedon, että maailman puhtain ilma olisi Yhdysvalloissa ja että se johtuu siitä, kun USA hänen johdollaan irtosi Pariisin ilmastosopimuksesta. Ilmasto ei niin nopeasti reagoisi eikä USA:ssa ole maailman puhtain ilma. Alaskasta tosin en tiedä. Mutta tällaisella saa kannatusta.
Motivaatiota nostaa se, että pitää taistella tällaisia ilmiötä vastaan. Vaaleissa ratkeaa, haluavatko ihmiset eduskuntaan millaista otetta. En ole populisti, enkä sellaiseksi toivottavasti enää taivu.
Tuumaustauon jälkeen olen päätynyt yrittämään eduskuntaan. Tunnistan ne tarpeet, joita ikääntyvä yhteiskuntamme kohtaa sekä sisäisesti, että epävarmemmaksi käyneessä kansainvälisessä ympäristössä. Enkä pyri vain eduskuntaan, vaan olen valmis keskeisiin tehtäviin hallitusvallan tai eduskunnan puolella . Erityisesti Suomen tuleva EU-puheenjohtajuus on sellainen kansallinen tehtävä, jonka hyvään hoitoon haluan antaa panokseni.
Uuden kauden sisältötavoitteisiin palataan lähempänä vaaleja.
Matti Vanhanen