Nyt päätetään tulevaisuuden presidentistä

Keskustan puheenjohtajapäivät 13.1.2018

Matti Vanhasen puhereferaatti

 

Presidentinvaaleissa päätetään tulevaisuudesta, ei menneisyydestä. Valitsemme presidentin seuraavalle kuudelle vuodelle, emme menneelle kuudelle vuodelle.

Suomen turvallisuus ja hyvinvointi vaativat kaukaa viisasta otetta. Se tarkoittaa rohkeutta puolustaa meille tärkeitä arvoja, kykyä tehdä vaikeitakin uudistuksia hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja ongelmiin puuttumista, ennen kuin ne ovat sylissämme tai rajoillamme. Se tarkoittaa näkemystä koko maan kehittämisestä ja Suomen paikasta maailmassa.

Suomi ei muutu paremmaksi eikä maailma turvallisemmaksi, jos vain tyydymme reagoimaan siellä, missä tapahtuu juuri nyt. Presidentin on osattava katsoa kauas ja ajatella koko Suomen ja kaikkien suomalaisten etua.

 

Eheämpään Suomeen

Tätä maata on rakennettu aina yhdessä. 100-vuotiaan Suomen pitkä linja on oikeudenmukaisuuteen johtava ja tasa-arvolle rakentuva eheys – se, että kaikki suomalaiset ja koko maa pidetään mukana. Etenkin kovissa paikoissa yhteiskuntamme eheys on ratkaissut sen, että Suomea ei ole murrettu.

Kuuden vuoden aikana Suomeen on kuitenkin valitettavasti tullut jakolinjoja, jotka jäytävät yhtenäisyyttämme: Helsinki vastaan muu Suomi, parempiosaiset vastaan heikompiosaiset, maahanmuuttajat vastaan kantasuomalaiset, liberaalit vastaan konservatiivit.

Jos vastakkainasetteluja ei saada liennytettyä, on uhkana, että menetämme kyvyn yhteistyöhön emmekä pysty päätöksiin. Tällainen Suomi on myös haavoittuva ulkoa puskeville puhureille.

Siksi tarvitsemme presidentiksi arvojohtajaa, joka pystyy yhdistämään ihmisiä, osoittamaan järkiperustein yhteiskunnan myönteisiä riippuvuussuhteita ja antaa arvon kaikkien suomalaisten ja koko Suomen panokselle maan tulevaisuuden rakentamisessa. Suomen asia on meidän kaikkien.

Presidentin tulee toimia esimerkkinä niistä voimista, jotka ovat halukkaita rakentamaan yhteistyötä, sopimaan asioista ja hakemaan yhteistä suuntaa.

Koko Suomen tasapainoinen kehittäminen ja alueellinen tasa-arvo yhdistävät meitä keskustalaisia.

Kun minultakin usein kysytään, mikä erottaa minut istuvasta presidentistä, niin kyllä yksi jo eduskuntatyössä selväksi käynyt ero on, että meidän näkemyksemme eroavat melko voimakkaastikin nimenomaan alueellisessa tasa-arvossa.

Nyt presidentinvaaleissa Sauli Niinistö ainoana ehdokkaana asettui Helsingin Sanomien vaalikoneessa tukemaan ajatusta ja näkemystä suurkaupunkien muita alueita tärkeämmästä roolista ja tuen tarpeesta. Ajatus on toki tuttu oikeiston ja viime kuukausina erityisesti Helsingin pormestarin puheista. Ristiriitaisesti eilen Tampereella Niinistö tosin vuorostaan korosti koko Suomen pitämistä asuttuna.

 

Omavaraiseen Suomeen 

Eheyden lisäksi korostan huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kehittämistä osana Suomen turvallisuutta. Ruoka- ja energiaturvasta huolehtiminen on meille elintärkeää. Kriisi voi johtua luonnon olosuhteista tai ihmisten toiminnasta – yhtä kaikki huoltovarmuuden on oltava kunnossa, ettemme joudu muiden maiden armoille.

Presidentillä on mahdollisuus käyttää omaa arvovaltaansa antamalla sellaisille tulevaisuuden kannalta tärkeille kysymyksille huomiota, jotka eivät suoraan kytkeydy hallitus-oppositiopolitiikkaan. Uudistaisin presidentti-instituutiota tulevaisuuteen suuntautuvaksi myös sillä tavalla, että avaisin presidentinlinnan ovet näitä isoja tulevaisuuskysymyksiä pohtiville mm. tutkijoista ja kansalaisjärjestöistä koostuville ryhmille.

Muita isoja kysymyksiä ihmisille ja yhteiskunnalle tulevat lähitulevaisuudessa olemaan mm. työn murrokseen valmistautuminen, kun keinoäly ja robotiikka valtaavat alaa. Tarvitaan uudenlaista osaamista ja koulutusta. Yhteiskunnan tavat saada tuloja on pakko miettiä osittain uusiksi. Tämä on esimerkki kysymyksestä, joka on niin laaja, ettei yksi hallituskausi riitä kokonaisuuden hahmottamiseen.

 

Laajempaan ulkopolitiikkaan

Alkaneen vuosisadan todelliset haasteet suomalaisille tulevat terrorismista, ilmastonmuutoksesta, Afrikan väestöräjähdyksestä ja siihen liittyvästä mahdollisesta ruokapulasta viljelysmaan supistuessa. Nyt jos koskaan tarvitaan presidenttiä, jolla on aito kiinnostus globaaleja kysymyksiä kohtaan sekä halu ja kyky rakentaa kansainvälistä yhteistyötä ongelmien lieventämiseksi ja poistamiseksi.

Aasian kehitys 60-luvulta alkaen osoittaa sen, että köyhyys ja ruokapula ovat käännettävissä väestönkasvustakin huolimatta kehitykseksi. Aasian nousu perustui kansainvälisiin investointeihin – ei niinkään suoraan kehitysapuun.  Myös Afrikasta on tehtävissä tulevaisuuden maanosa eurooppalaisin, aasialaisin ja amerikkalaisin investoinnein.

Ellemme onnistu tässä, joudumme näkemään ihmisten muuttoaallon toisensa perään. Ne suuntautuvat Eurooppaan. Siksi uudistusten rintama on yhteisvoimin saatava sinne, missä ongelmat ovat kärjistymässä.

Suomi on yksin pieni toimija, mutta meidän on yhdessä kymmenien muiden samanlaisten maiden ja yhdessä liike-elämän kanssa oltava kärsivällisesti rakentamassa yhteistyötä. Aivan kuten Aasiankin kohdalla on käynyt: kehitys koituu nopeasti myös hyödyksi itsellemme kaupan lisääntyessä.